Seuraava osa: Osa 15

Kuvat: 100%
Teksti: 0%
Muokatut kuvat: 50%

tiistai 24. joulukuuta 2013

06- Paljon onnea!

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE RAKKAILLE LUKIJOILLENI! <33333
                                                                          ***
 Eräänä aamuna Calvinin oli lähdettävä kaupungille. Niinpä hän otti valkoisen autonsa ja lähti ajamaan kohti keskustaa...
 Pian Calvin asteli ruokakaupan ovista sisään. Tänään oli erityinen päivä, nimittäin Bean 2-vuotis syntymäpäivät ja Calvinin oli määrä hakea kaupasta kakku.
 Kakku oli vaniljan makuinen ja se oli koristeltu sinisellä ja vaaleanpunaisella kuorruteella. Lisäksi siinä oli erivärisiä tähtiä ja kukkia.
 Päätimme pitää Bean juhlat ihan perheen kesken. Minä sain kunnian auttaa Beaa kasvamisessa. Laskin Bean maahan että tämä voisi kasvaa.
 Tälläinen tyttö Beasta tuli. Ihmettelimme kylläkin Bean outoa hiusten väriä.
                                                                              ***
 Bea oli alkanut harjoitella itse syömistä, kylläkin sotkuisella menestyksellä. ''Bea älä leiki ruualla'' kuulin Calvinin toruvan tytärtämme.
 Meillä oli jo sen verran rahaa että saimme ostettua kunnon läppärin koska vanha koneemme meni vähän väliä rikki.
 Calvin harjoitteli pari tuntia päivässä puhumista peilin edessä, kehittääkseen taitojaan.
 ''Kuka on mamman kulta? Kuka on?'' lepertelin Bealle samalla kun kutittelin tuota massusta. ''Minä! Minä!'' Bea kikaatti sylissäni.
 Bea oli jo siinä iässä että meidän pitäisi Calvinin kanssa opettaa tytölle tärkeitä taitoja, kuten kävelemistä.
 Bea oli tykästynyt entistä enemmän nukkeensa jonka tämä oli nimennyt Hellikseksi.
 Myös potalla käyntiä oli harjoiteltava. >>Kumpa tämä vaihe olisi pian ohi<< ajattelin. Bea jokelteli iloisena ja sai kun saikin tarpeensa tehtyä pottaan.
 Juuri kun olin nostamassa tyttöäni minuun iski paha olo.  Tuntui kun joku olisi lyönyt minua vatsaan ja sen seurauksena aamaiseni olisi nyt tulossa ylös.
 Juoksin äkkiä pöntölle ja kumarruin. Tuntui kun olisin oksentanut litran ennen kuin oksentelu loppui. >>Hitto en kai ole saamassa vatsatautia!?<< ajattelin.
 Arki sujui normaalisti. ''Hyvää yötä rakas''  sanoin Bealle ja suukotin tätä. ''EI VÄSYTÄ!'' tuo huuhdahti usein.
 Joskus Bea kiukutteli ennenkuin suostui nukkumaan päiväuniaan tai muutenkaan.
 Mikä tämän kaupungin murtovarkailla oli meitä vastaan? Jälleen kerran eräs murtovaras tuli kutsumattomalle vierailulle. Luulisi että rikkaiden simien taloista saisi enemmän saalista ja me emme todellakaan olleet rikkaimasta päästä.
 Onneksi meillä oli nykyään varashälytin. Heti kun murtovaras astui sisään hälytin alkoi piipata. Hälytin soi niin että kun se aisti murtovarkaan se kutsui poliisit paikalle automaattisesti.
 Murtovaras meni paniikkiin tajutessaan että oli laukaissut hälytyksen ja poliisit olisi pian täällä. Murtovaras oli suorastaan shokissa.
 Kun kuulimme poliisiauton sireenit, riensimme katsomaan murtovarkaan ja poliisin tappelua. ''Minä menen katsomaan heräsikö Bea'' Calvin sanoi minulle ja lähti huoneesta.
 Jälleen kerran murtovaras voitti poliisin. >>Onpa turvallinen kaupunki<< ajattelin kiukkuisesti.
 Niinpä roisto pakeni paikalta ja katosi sateiseen yöhön. Meidän iloksemme Bea ei ollut herännyt eikä rosvo ollut vienyt mitään.
 Tällä kertaa poliisinaikkonen sai kuulla kyllä kunniansa, sillä tämä oli se sama joka oli viimeksikin päästänyt roiston karkuun. Mutta kesken raivoamiseni minua alkoi oksettaa ja juoksin vessanpöntön luo niin nopeasti kun jaloistani lähti.  >>En kestä tätä oksentelua. Mutta hetkinen voisikohan olla... Että olen raskaana?<< ajattelin noustessani ylös lattialta.
 Sillä väliin Calvin oli pyörtynyt makuuhuoneeseemme järkytyksestä ja toivuttuaan hän sai paniikkikohtauksen. Olihan se ymmärettävää kun hän oli pelkuri luonteeltaan. Ketäpä ei pelottaisi murtovarkaan jäljiltä?
 Kun olin rauhoitellut miestäni me menimme nukkumaan.
                                                                       ***
 Kuten epäilinkin olin raskaana. Olin edellisenä päivänä ostanut testin apteekista ja se oli ollut positiivinen. En ollut tosin vielä kertonut Calvinille raskaudesta.
 Heräilin välillä yöllä kauheaan juustovoileipä himoon. Calvin ihmetteli joskus miksi ihmeessä syön keskellä yötä.
 Otin myös rauhallisemmin ja luin paljon kokkaukseen liittyviä opuksia ja kirjoja.
 Bea rakasti vauva keinuaan hirmuisesti. Calvin oli erittäin hellyttävä näky leikkiessään Bean kanssa. ''Mihin isä meni?'' ''Kukkuu'' kuului Bean huoneesta.
 En ollut pitkään aikaan käynyt SimBookissa.  Päätin käynnistää koneemme ja käynnistin netin.

Huomasin että Valleri oli vaihtanut profiilikuvaansa. Olin saanut paljon ilmoituksia, suurin osa pelipyyntöjä. >>Uskoisivat jo etten pelaa SimVilleä!!<< ajattelin. Huomasin että joku tuntematon oli pyytänyt minua kaveriksi. >>En hyväksy tuntemattomia<< ajattelin ja painoin ''Hylkää'' nappia. Lopulta katsoin viestini. Suurin osa oli entisiltä kavereiltani jotka kyselivät mitä kuuluu ja missä asuin nykyään kun minusta ei kuulunut. Vastasin viesteihin ja kirjauduin ulos kun kuulin mieheni tulleen kotiin. Nyt olisi aika kertoa raskaudesta.
 ''Kuule olet ehkä huomannut että olen käyttäyttnyt hieman oudosti.. Esimerkiksi ne juustovoileivät..'' sanoin. ''No täytyy myöntää että on sitä tullut ihmeteltyä, miten niin?'' Calvin sanoi. ''No se johtuu siitä että minä... Olen raskaana'' sanoin hymyillen.
 ''Sehän on hienoa, saamme lisää lapsia!'' Calvin sanoi selvästi innoissaan tilanteesta.
 ''Mutta miten saamme tulevan lapsen mahtumaan? Beankaan huoneessa ei enään ole tilaa ja tarvitsemme muutenkin remonttia...'' sanoin Calvinille huolissani.
 Ei hätää meillä on kyllä sen verran säästöjä että voimme laajentaa taloa ja jos haluamme voimme tehdä koko talosta selvää ja rakennuttaa aivan uuden'' Calvin sanoi innoissaan.
 Huoleni oli haihtunut savuna ilmaan kuultuani että rahallinen tilanteemme oli erinomainen. Calvin lepereteli vatsalleni varmaan puoli tuntia ennenkuin malttoi jättää vatsani rauhaan.
                                                                                 ***
 Olin jäänyt äityyslomalle ja opiskelin ruuanlaittoa aikani kuluksi. SimPadillamme oli opiskelusovellus jota käytin koko ajan.
 Arki sujui mukavasti pienessä perheessämme. Lueskelin usein Bean huoneessa olevassa nojatuolissa, siinä pystyin mukavasti vahtimaan Beaakin.
 Talvi oli saapunut Appalossa Plaintsiin. Vielä ei ollut kovin kylmä, mutta ikkunat olivat silti huurussa. Calvin päätti kirjoittaa pitkästä aikaa juttua palstalleen.
 Vatsani senkun kasvoi ja laskettu aikani alkoi lähestyä. >>Ajatella jo toinen lapseni, tuntuu kun olisin vasta muuttanut tänne<< ajattelin.
Talvi tosiaan oli saapunut sillä kaupunkia peitti kaunis valkoinen lumipeitto.  Olimme asentaneet joulu valotkin valmiiksi Lumihiutalepäivää varten.
                                                                             ***
Noin, nyt tämä osa on vihdoin valmis. Olen sikaväsynyt, mutta nyt alkoi mulla joulu loma :) 2-ihanaa viikkoa vapaata jospa saisin muutaman osankin aikaan lomalla. ;D Mitä Bean hiusten väristä? Aika rajut sanon minä. Itse hieman järkytyin nähdessäni tuon värin.... o.o

Risut ja ruusut joko kommentteihin tai Cboxsiin, muistakaa anonyymina saa myös kommentoida kunhan on asiallista tekstiä. ;)

T: Sanju ja Amanda

P.s Älkää kysykö miten sain toho vikaan kuvaan ton liikkuvan lumisateen koska en tiedä vastausta itsekkään. O.O Latasin vaan osan kuvat normaalisti Picassasta tänne bloggeriin ja sit huomasin et täävika kuva oli tullu kahesti jakun katoin tarkemmin nii huomasin että toisessa oli liikkuvaa lumisadetta. O_O ?

6 kommenttia:

  1. Lisää vauvoja.! Jee.
    Toi vika kuva on ihan mahtava. Aika outoo jos itestää ilmestyy tollain. :O ( Miksei mulle ilmesty? :D )
    Bean hiukset tosiaan on vähän erikoiset, mut sellasta sattuu? Vai :D
    Voi Calvinia kun niin pelkäsi murtovarasta.
    Kiva osa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mulle sattuu aina kaikkein odommat jutut. XDD Joo repesin kun huoasin että Calvin oli pökertyny lattialle harmi etten ehtiny saada siitä kuvaa. X)

      Poista
  2. Kiva osa jälleen! Kylläpä murtovarkaat nyt piinaavat perheen arkea. Onneksi sentään selvittiin ilman vietyjä tavaroita. Bea on soma lapsonen, vaikka hiustenväri onkin vähän hassu. Tuleva vauva kuulostaa hyvältä lisäykseltä Stonejen perheeseen. Simbook kuva oli hauska ja hieno tuo viimeinenkin, vaikka vahingon kautta ilmeisesti tullut. :-D Tuli mieleen, että olisitko vahingossa ottanut videota?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hmettelen kyllä tätä murtovaras epidemiaa jo 3-kerta O.O Nyt oon mä jo toho hiusten väriin tottunu ja voihan se muttua vielä kasvaessa (toivottavasti) :D Kiitos väsäsin tosiaan sitä Simsbook kuvaa jonkin aikaa ^^ Olen melko varma etten ole ottanut videoa koska toi ei ole sims-tyylistä lumisadetta.

      Poista
  3. Hieno osa! :D Tykkäsin juurikin tuosta SimBook-kuvasta (miten teit ja millä??) ja tuosta viimeisestä lumisadekuvasta..Kerro mullekin kun selviää, miten saa animoituja kuvia tehtyä :D Bea on suloinen taapero :) Mullekin tuli kerran yhdessä perheessä samanvärinen tukka mitä Bealla(se oli lapsen äidillä jo valmiiks ja lähti periytymään) ja se ei muutu kasvaessa ellei sitten itse käy muuttamassa..Ne on noita Sims3:sen hienouksia nuo mysteerihiusvärit ja sen periytyminen, mutta tykkään pelin järkkäämistä yllätyksistä(ne jopa joskus pelastaa tilanteita, jos ei tiedä, mitä tarinassa seuraavaksi tapahtuisi) :D

    VastaaPoista
  4. SimBook kuvan tein ihan paintilla. Löysin netistä facebook pohjan ja kopioin sen paintille ja sitten tein vaan aikajanalle julkaisuja ja oikeaan sivuun ne mainokset. Ne animoidut kuvat on joku Google+ uusin päähänpisto...Se ''parantelee kuvat'' jolloin niistä kai tulee animaatio kuvia. o.o

    VastaaPoista