Seuraava osa: Osa 15

Kuvat: 100%
Teksti: 0%
Muokatut kuvat: 50%

torstai 6. marraskuuta 2014

TIEDOTUS!

Anteeksi ettei minusta ole kuulunut yhtään mitään itseäkin ottaa päähän että en ole saanut uutta osaa kehiin ja on jo kulunut kolme kuukkautta ilman uutta osaa. (näin menetät lukiasi OY) Olen saanut inspiraatiota a aluaisin alkaa tekemään utta osaa mutta valitettavasti se ei tällä hetkellä onnistu. Minulle tehtiin iso leikkaus (skolioosi) noin kolme viikkoa sitten ja kotiuduin noin viikko sitten. Istuminen on hankalaa enkä esimerkiksi pääse ylös sängystä itse. En siis voi istua kauhean kauan koneella ilman että selkääni sattuu (ja muihin lihaksiini) tai että minua alkaa huimata/voin pahoin niinkin on käynyt. Asiaaei auta yhtään kun jalkanikaan ei toimi (jos en ole jo maininnut olen liikuntarajoittinen) yritän kuntoutua mahdollisimman pian koska muutenkin tulee ihan hirveä kiire koulun suhteen. (olen 9-luokalla) Toivottavasti joku vielä lukee Stoneaja ja lukee tätä postausta. Toivottavasti ymmärrätte ja toivon että saan itseni pian siihen kuntoon että voin pelata Simssiä. ^.^

T: Sanju

P.s Sory Ben fanit mutta Beasta tulee perijä koska mulla on juoni valmiina ;)

keskiviikko 6. elokuuta 2014

13- Kasvukipuja

                                                                             ***
 ''Onkohan tämä nyt ihan hyvä idea?'' kysyin Calvinilta huolissani. ''Kyllä he pärjäävät muutaman päivän ilman meitä'' hän vastaa. ''Mutta kaksosetkin ovat niin pieniä ja....'' Calvin keskeyttää minut ja sanoo ''Älä huoli'' Calvin kuiskaa minulle. Me olimme voittaneet Calvinin kanssa matkan joka kestäisi muutaman päivän. Tämä oli meille vähän kuin ''kuherrus kuukausi'' koska meillä ei ollut varaa silloin häämatkalle kun menimme naimisiin. >>Toivottavasti Bea pärjää...<< mietin istuessani taksissa.

Bea kertoo:
 Olin todella iloinen että olin saanut pikkusiskon. Aina kun Bienca oli hereillä leikin hänen kanssaan tietty huomioin myös Brandonia mutta rakastin tätä vaaleanpunaista nyyttiä.
 Bart ja Ben pärjäsivät hyvin kahdestaan. Bart vietti aikaa tietokoneella ja Ben luki krjoja sohvalla.
 Nyt kun äiti ei ollut kokkaamassa niin poikien piti tyytyä siihen mitä jääkaapista löytyy Ben kylläkin söi innoissaan jäätelöä suoraan purkista.
 En ollu kauhean hyvä kokki joten tein lounaaksi syksynsalaattia. Se oli ainoa resepti mitä muistin köksän tunneilta ja se oli nopea valmstaa.
 '' BEN, BART TULKAA SYÖMÄÄN!'' Huusin pojille ja pian me kaikki söimme salaattia ruokapöydän ääressä. ''Söitkö jo?'' kysyin ihmeissäni Beniltä joka oli juuri nousemassa ruokapöydästä ''Joo'' kuulin Benin sanovan ja pian tuo olikin lähtenyt omaan huoneeseensa.
 Bart päätti leikkiä ruokapöydän ääressä kuningasta muistan hyvin kun pienenä leikin samalla tavalla prinsessaa.
 Ei kulunut pitkään ennenkuin minua tarvittiin taas lastenhuoneessa. Brandon oli hereillä ja tarvitsi vaipanvaihdon.
 Vihdoin ja viimein pääsin nukkumaan >>Huh mikä päivä ja huomenna on kouluakin...<< ajattelin.
                                                                      ***
 Vihdoin ja viimein saimme toisen kylpyhuoneen. Meitä oli talossa kuitenkin 7-simiä.
 Vaikka olin vastuussa kaksosista oli minun kuitenkin käytävä koulua niinpä tilasimme joka päivä lastenhoitajan paikalle kun olimme koulussa
                                                                          ***
 >>Tämä siis on HÄNEN talonsa<< tuo tummaihoinen tyttö mietti kun astui sisään taloon. ''Ihan kiva talo ei uskoisi että HÄN asuisi täälä'' tyttö tokaisi mutta nyt ei ollut sen aika hän oli onnistunut sulautumaan Stonejen elämään lastenhoitajana eikä aikonut pilta sitä.
 Tyttö asteli sisään lastenhuoneeseen ja otti Brandonin kehdosta ''Olette te niin suloisia harmi että pikku perheenne pitää tuhota'' tuo kuiskasi ilkikurisesti hymyillen pojan korvaan.
>>Vihdoinkin olemme päässeet hänen jäljilleen...Isä<< tyttö ajatteli.
                                                                       ***
Ben kertoo:
 Istuin olohuoneessa odottamassa sillä äiti ja isä tulisivat kotiin näillä minuuteilla. Tänään oli myös syntymäpäiväni ja kasvaisin Teini-ikäiseksi.
 Olin katkera koska kukaan ei juhlinut minun syntymäpäivääni vain kaksosista välitettiin.  >>En ikinä tule pitämään lapsista en ikinä enään<< ajattelin ja näin minusta tuli lasten vastainen.

Amanda kertoo:

 Uuden kylpyhuoneen lisäksi lasten huonettakin oli remontoitu. Tilaa oli paljon enemmän ja leikkikehäkin mahtui huoneeseen. Huoneen teema oli edelleen vihreä niinkuin muittenkin huoneiden tässän talossa. Olin vasta nyt tullut ajatelleeksi miksi sisustimme huoneet vhreäksi kun oma lempivärini on punainen...
 Heti kun tulimme kotiin menimme katsomaan kaksosia. Minä otin Biencan syliini kun Calvin taas hoiti Brandonin.
 Kiiruhdin keittiöön heti sen jälkeen kun olin hoitanut Biencan. Oli ihana taas päästä kokkaamaan vaikka olihan ihan kivaa istua joka ilta ravintolassakin.
                                                                                ***
 Vielä samana iltana oli kaksosten syntymäpäivät. Bienca oli perinyt Calvinin hiustenvärin kun Brandon taa oli perinyt punertavat hiuksensa minulta.
 Yhtäkkiä muistin että myös minulla ja Calvinilla on tänään syntymäpäivät.
Nyt kun olin keski-ikäinen Sim halusin keskittyä vihdoin uraani ja toteuttaa elämän tavoitteeni. Seuraavaksi oli Calivin vuoro kasvaa..
                                                                        ***

Mä olen varmaan mailman laiskin kirjoittja ja osien julkaisia. Ette tiedäkkään kuinka iloinen olen että joku oikeasti lukee tätä legacya vaikka osia ei tulekkaan kovin tiheästi ja toivon että jaksatte tulevaisuudessakin tätä lukea. Minun pelissäni on varmaan jokin bugi koska ennen matkaa Calvin oli nuori aikuinen ja nyt se kasvaa vanhukseksi? Olen päätynyt siihen tulokseen että stailaan Calvinin näyttämään aikuis-similtä (värjäämällä tukan ynm) ja kiitos tämän bugin voin hyödyntää sitä tarinassani eli leikitään että Calvin on keski-ikäinen ;)
Noniin draamaa mitä tuo tyttö haluaa Amandalta ja miksi Stoneja vainotaan? Saatte itse arvata. ;)

Toinen asia jota haluaisin kysyä on se että voinko käyttää koodeja tarinassani (en mitään tarpeiden täyttämiseen/rahakoodia) koska jos haluan draamaa aikaiseksi mun pitää ehkä käyttää koodeja (vanhentaa simejä ynm) mitä mieltä olette mulla tulee hieman huono omatunto mutta koska tää on loppujen lopuksi lavastamista/tarinan tekoa varten eikä pelin helpottamista niin kai se on ok?

Kysymys: Miksi Stoneja vainotaan?

Risut ja ruusut kommentteihin tai Cboxsiin :)

T: Sanju ja Amanda
P.s Anteeksi kun osa on hieman tylsä ja aikahyppyjä/kertoja vaihtuu usein tässä osassa. :/

P.ss Viime osan kommentteihin olitte pyytämään katsastamaan omanne olisin mielelläni tehnyt niin mutta en löytänyt tarinoitanne :/ Eli laittaisitteko linkin jatkossa tarinaanne ;)

torstai 26. kesäkuuta 2014

12- Tanssiaiset



ANTEEKSI ETTÄ OSAN JULKAISUSSA ON KESTÄNYT HELVETIN KAUVAN!
Toivottavasti jatkatte Stonejen lukemista koska haluan todella kirjoittaa tätä legacya!

***
 Taas kerran olin huomannut olevani raskaana. Aamupahoinvointia oli ollut yllättävän vähän mutta nousevista kiloista ja vähäisestä oksentelusta päätellen olin raskaana. Olin sitten käynyt ostamassa raskaustestin ja kuten arvelin se näytti positiivista. Olin päättänyt kertoa muille vasta huomenna. >>Tämä saa luvan olla viimeinen<< ajttelin mielessäni.
 Olin joutunut taas ottamaan äityyslomaa pomoni alkoi olla aika kypsä siihen etten ollut melkein koskaan töissä. Tein kuitenkin paljon ruokaa kotona joten taidot eivät olleet ruostuneet.

 Calvin oli töissä ja lapset koulussa eli olimme Bartin kanssa kahden. Bart oli juuri herännyt päiväuniltaan. ''Tahtoo leikkiä'' Bart sanoi minulle. ''Täältä tulee kutitus monsteri'' sanoin pojalleni. ''Tiedätkös Bart saat pian veljen tai siskon? mutta älä kerro isille ja muille se on yllätys'' sanon lempeästi Bartille ja tuo nyökkää.

 Olin itseasijassa hieman huolissani tulevan lapsen terveydestä en ollut enään mikään nuori sim ja lähestyin jo keski-ikää.

 Calvin oli kovin kiireinen töittensä kanssa olihan hän jo kova nimi Simlandian lehden toimituksessa. Nyt Calvinin piti kirjoittaa taas uusi artikkeli ja hänen puhelin soi taukoamatta.

 Bartin oli jo korkea aika opetella kävelemään sillä pian poika kasvaisi koululaiseksi. Kävelytuoli oli kätevä tapa opettaa kävelyn saloja.

 Olin juuri lähdössä kaupugille ku huomasin Bean ja Benin tekevän yhdessä läksyjä. Tuo näky nosti hymyn huulilleni.

 Olin tilannut taksin keskustaan josta suuntasin paikalliseen ruoka kauppaan olin päättänyt ostaa enemmän ruoka tarvikkeita uusia reseptejä varten ostin myös muutaman vesimeloonin kesän kunniaksi. Olin myös kuullut että jos syö paljon vesimelooneita raskausajalla niin on suurempi mahdollisuus saada tytö sillä olin salaa toivonut tyttöä kun miehiä oli jo talossa kolme kappaletta.

 Kun tulin kotiin päätin kertoa miehelleni perheen lisäyksestä. ''Kuule Calvin minulla on sinulle hyviä uutisia'' sanoin hieman epävarman. ''No mitä?'' Calvin kysyi uteliaana. ''Olen raskaana'' sanoin hymyillen eikä mennyt kauvaa kun Calvin jo jutteli vatsa asukeille.

 Bealle en voinut kertoa koska hän oli lukittautunut taas huoneeseensa tekemään tieteelisiä kokeilujaan kemistisetillä.

 Benille kerroin heti uutisen Calvinin jälkeen ja poika oli innoissaan uudesta vauvasta.

 Koska Bea oli kätevä käsistään hän hoiti tukkeutuneet vessanpöntöt ja rikkinäiset kodinkoneet. Säästimme paljon rahaa kun korjaajaa ei tarvittu.

 Ben jutteli usein parhaan ystävänsä kanssa puhelimessa joka oli samalla luokalla. Ben piti myös tietokone peleistä kuten isänsäkin.

 Kumartelu alkoi olla jo vaikeaa vatsani kanssa.

 Onneksi Calvin auttoi minua. Calvin tuli pihalle kun olin poimimassa vahoja sanomalehtiä pihalta. ''Älä rehki liikaa'' hän sanoi ja otti käsistäni kiinni. Kuhertelimme siinä hetken ihan kuin ennenvanhaan.

Bea kertoo:
 Siinä minä seisoin peilin ääressä katsellen itseäni leopardi kuvioinen vhreä mekko päälläni. Äiti oli ostanut sen minulle tämän illan tansseja varten. En edes halunnut mennä mutta äitini oli suunilleen pakottanut minut menemään. ''Se on yksi teinin elämän kohokohdista'' äiti oli sannut niinpä annoin periksi.

 ''Onko sun pakko mennä?'' hellis kysyi minulta. ''Joo jäisin kyllä mielummin tänne sun kanssasi kun katselemaan pissiksiä jotka taistelee kuin villieläimet jostain muovi kruunusta'' sanoin sarkastisella äänellä.

 Pian valkoinen limusiini saapui talomme eteen ja minun oli pakko mennä. ''HAUSKAA ILTAA!'' huusi äitini keittiöstä. >>Joo tosi hauskaa.....<< ajattelin.

 Siinä minä istuin isossa limusiinissa ihan yksin. Yleensä limusiinit olivat täynnä kavereita ja deittejä mutta minulla oli vain yksi ystävä nimittäin Hellis.

 Matka ei ollut pitkä ja lopulta saavuin koululle. Koulumme muutkin teinit saapuivat pikku hiljaa paikalle.

 Sillä väliin kun minä olin (todella tylsissä tansseissa) Bart vietti syntymäpäiväänsä.

Amanda kertoo:
  Bart osoittui herkästi innostuvaksi pojaksi. Bart myös piti marjanpunaisesta.

 Heti Bartin syntymäpäivien jälkeen synnytykseni käynnistyi. ''Calvin soita taksi lapsivesi meni'' sanoin vatsaani pidellen.

 Ei kestänyt kauvaa kun istuimme taksissa matkalla sairaalaan sinä iltana oli kova rankka sade.

 Sillä väliin Bea oli tullut kotiin tanssiais kuva mukanaan ja myös tanssiaisten kunigatar kruunu mukanaan lin hyvin ylpeä tyttärestäni olinhan minäkin joskus ollut tanssiaisten kunigatar.

Saimme yllätykseksemme kaksoset tytön ja pojan. Ensimmäiseksi syntyi Bienca ja sitten Brandon. Horoskoopiltaan he olivat rapuja.

Biencan luenteenpiirteet ovat:
- Kömpelys
- Kaikesta kiinostunut

Brandonin luoteenpirteet ovat:
- Herkästi innostuva
- Sikeä uninen
-----------------------------------------------------
Vihdoin sain tämänkin osan aikaiseksi. Itse asijassa mulla on kuvat valmiina seuraavaankin osaan nyt se pitäis vaan saada kirjoitetuksi. Seuraavassa osassa on ihan kauheasti aikahyppyjä ja todella monet synttärit. Mutta toivottavasti nautitte osasta. Risut ja ruusut kommentteihin tai Cboxsiin.

Tiedän että on varmaan ihan sairaasti kirjoitus virheitä koska en saanut oikolukiaa itselleni ja siksi kestikin näin kauvan. Nyt kun otin itseäni niskasta kiinni ja oikoluin itse että saisin tämän joskus ulos. Niinpä teille kysymys että onko tämä ihan kauheaa sekamelkaa koska osia voisin jopa julkaista nopeampaa jos oikolukisin ne itse...Mutta jos tää on tosi rankkaa luettavaa niin silloin pysyn siinä että hommaan oikolukijan itselleni mut sitten kestää helkutin kauvan joten haluan kuulla mielipiteenne. MINÄ JA STONET TOIVOVAT ETTÄ JATKATTE LUKEMISTA KIITOS JA KUMARRUS!

T: Sanju ja Amanda