Seuraava osa: Osa 15

Kuvat: 100%
Teksti: 0%
Muokatut kuvat: 50%

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

02- Ihastus

                                                                     ****
 Olin kävellyt jonkin aikaa kunnes löysin itseni Appaloosa Plainssin  maauimalan luota.
 Päätin tutkailla paikkoja kun kerran täälä olin. Maauimalalla oli yksi iso allas ja muutama lasten allas. Lapsille oli myös oma pieni leikkipaikka keinuineen ja muiden hökötysten kera.
  En ollut käynyt suihkussa muutamaan päivään, sillä kämpässäni ei ollut suihkua. Näinpä sain ajatuksen käyttää uimalan suihkua, koska se oli ilmainen. Hiivin naisten puolen ovelle. >>Toivottavasti kukaan ei näe...<< ajattelin nolona.
 Niinpä hiippailin sisään vessatilaan, jossa oli lasiset ovet suihkutilaan.
 Avasin lasisen oven ja riisuin vaatteeni ja hyppäsin suihkuun. >>Ihanaa olla lämpimässä suihkussa<< ajattelin.
 Pian kuitenkin tajusin että työt alkaisivat tunnin päästä, enkä todellakaan halunnut myöhästyä ekana päivänä. Niinpä juoksin suoraan altaalta töihin.
                                                                       ****
 Keittiöapulaisen työ oli totaalisen raskasta, mutta nautin siitä täysinsiemauksin. (Joo sory sanoin viime osassa et se olis tiskaaja mut se onkin keittiöapulainen)
 Kun pääsin kotiin aloin valmistaa Syksynsalaattia illalliseksi. Se oli nopea ja helppo.
 Kun illallinen oli syöty kello oli jo vaikka mitä ja olin aivan poikki. Jopa tuo makuupussi tuntui houkuttelevalta.
                                                                             ****
2-viikkoa myöhemmin
 Yksi hyvä puoli työssäni oli, ja se oli se että sain nukkua aamuisin pitkään.
 Olin tehnyt töitä kuin pieni eläin mutta palkankorotusta ei kuulunut. Onneksi huomenna olisi vapaapäiväni.
 Päätin lähteä kirjastoon, koska en ollut pitkään aikaan käynyt katsomassa nettideittailu- profiiliani, enkä Simbookia.
 Kirjasto oli yhtä autio kuin ennenkin, joten sain koneen nopeasti.
 Avasin deittisivuston ja kirjauduin sisään. "5-uutta viestiä", luki yläkulmassa. Klikkasin viestit auki ja melkein kaikki oli 70-vuotiaita pappoja, tai muuten ei minun makuuni, paitsi yksi. Klikkasin tuon viestin auki ja aloin lukea.
-------------------------------------------------
Lähettäjä: BigBoy
Otsikko: Hei sä olet söpö ja oot sä varmaan muutakin =)
Viesti:  Näin tän sun profiilin ja vaikutat kiinostavalta. Mäkin oon perhekeskeinen tyyppi, joten tullaan varmaan juttuun. =) Täs on mun numero: 0507633
--------------------------------------------------
>>Ihan kivan olone tyyppi<<  ajattelin ja aloin kirjoittaa vastausta.
--------------------------------------------------------
Lähettäjä: Am_Girl94
Otsikko: Moi samoin ; D
Viesti:  Moi sory kun vastaus kesti en ite omista konetta niin joudun aina käymään kirjaston koneella mut nythän sekin ratkeaa kun voidaan tekstailla. :) Täs mun numero: 0509524
-------------------------------------------------------
Painoin lähetä ja tallensin tuon numeron kännykkääni.

                                                                             ****
 Olin juuri päässyt töistä ja koska huomenna olisi vapaata, ajattelin lähteä viihteelle....
 Nimittäin juomakaukaloon, joka oli tämän paikkakunnan ainoa baari.
 Löysin pari klassikko kolikkopeliä, jota minun oli pakko kokeilla. ''No voihan paskat....tyhmä peli'' mutisin, kun hävisin molemmissa alta aikayksikön.
 Baarissa ei ollut ketään paitsi baarimikot. Istahdin baaritiskin luo ja tilasin chilikana- siipiä. ''Onko täälä aina näin kuollutta?'' kysyin suoraan baarimikolta. ''Juu aika usein'' tuo vastasi.
 Sain pian ruokani ja söin sen kaikessa hiljaisuudessani.
 Ruuan jälkeen päätin lähteä kotiin, koska ei täällä mitään tekemistä ollut.
 Kotiin päästessäni riisuduin ja istahdin lattialle miettimään kauanko kestäisin tälläistä junttilaa, jossa ei edes ollut kunnon yöelämää. >>Pitäiskö vain luovuttaa ja palata kotiin...EI IKINÄ!'' ajattelin ja vetäydyin unten maille.
 En saanut yöllä oikein nukuttua ja kieriskelin kuin hyrrä lattialla. Yhtäkkiä kuulin outoa melua ja nousin katsomaan mistä oli kyse.
>>APUA MURTOVARAS!<< ajattelin paniikissa ja juoksin takaisin sisään. Toivoin että tuo raitapaita ei olisi huomannut minua.
 Näppäilin hätääntyneenä poliisille. (Sory toi känny rupes bugaa oudosti just kuvaus hetkellä -.-)
 ''Haloo, Appaloosa Plainssin poliisi tässä'' kuului naisen ääni. ''Tässä Amanda Stone. Täällä on murto varas, enkä tiedä onko hän aseistettu. Tulkaa pian!'' sanoin kuiskien, ettei rosvo kuulisi, sillä mökin seinät ovat kuin pahvia. ''Selvä, poliisi saapuu muutamassa minuutissa'' naisääni sanoi ja sitten puhelu loppui.
 Pian poliisi saapuikin, sireenit ulvoen.  Juoksujalkaa tämä meni vessakoppiin, jossa rosvo juuri varasteli vessanpönttöäni.
 Tappeluhan siitä syntyi, mutta poliisi ei pärjännyt kauhean hyvin.
 Rosvo siis pääsi pakenemaan vessanpönttöni mukanaan.
 Poliisi pyyteli anteeksi ja sanoi että he yrittävät saada vielä rosvoa kiinni. En jaksanut ruveta valittamaan, joten jätin asian sikseen.
 Halusin nimittäiin vain nukkumaan.
                                                                          ****
 Viikot kuluivat ja sain ostettua ulkosuihkun. Koska oli kesä ja ulkona oli päivttäin 24-astetta lämmintä, se ei haitannut yhtään.
 Olimme soitelleet ja tekstailleet nettideittini kanssa. Hänen nimekseen oli paljastunut Calvin. Olin jopa ihastunut häneen, vaikka emme olleet nähneet vielä.
 Välillä kirjoittelin rakkauskirjeitä hänelle, vaikkakin ne eivät koskaan perille mennytkään.
 Sitten eräänä päivänä otin itseäni niskasta kiinni ja soitin Calvinille. ''Moi mietin täs et haluisiks nähä?'' ja niin meillä oli ''Treffit'' tiedossa.
 Meille molemmille sopi heti täksi päiväksi, joten minä tilasin taksin ja lähdin kohti Miken karaokekuppilaa.
 Sielä Calvin odotteli minua ja juttelimme kaikesta.
 Meillä tosiaan synkkasi ja olimme pian kuin mitkäkin ylimmät ystävykset. Calvin oli hautausmaalla töissä.
 Pian jutustelu alkoi muuttua flirttailuksi. ''Tiesitkö että näytät tosi söpöltä'' Calvin kehui minua. ''Et säkään hassummalta näytä'' vastasin.
 Päätimme läheä syömään ja menimme Calvinin autolla.
 Menimme pieneen kuppilaan, joka oli ruokakaupan yhteydessä. Joimme siellä kahvit ja jatkoimme keskustelua ja frilttailua.
 Aika tuntui lentävän kuin siivillä kun meidän oli jo hyvästeltävä. ''Mulla oli tosi kivaa, otetaan joskus uusiksi'' Calvin sanoi ja olimme molemmat asiasta samaa mieltä.
 Niin minä katsoin kuinka Calvinin auto ajoi yön pimeyteen. Minä taas lähdin etsimään taksia.
Kotona vaihdoin yökkärit päälleni ja istahdin lattialle miettimään >>Voisiko Calvin olla mulle se oikea? Vain aika voi sen näyttää..<< ajattelin ennen kuin sukelsin peiton alle.
                                                                       ***

Sory noi bugaavat kännykät ärsytti hemmetisti, kun yhtäkkiä kännykkä muuttuu tuollaiseks. O.O Pahoittelen myös hirveesti aikahyppyjä, mut muuten tää menis tosi tylsäks luettavaks. Osan loppu puolel vast alkaa tapahtua ja seuraavissa osissa tulemme ehkä näkemään tätä Calviniä. ;D On oikeestaan ihme että löysin siedettävän miessimin pelistäni. =DDD
Mitä te tykkäätte Calvinistä?
Risut ja Ruusut tuonne kommentteihin tai Chat boxsiin =)

T: Sanju ja Amanda

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

01- Tervetuloa Appaloosa Plaintsiin


                                                                           ***
 Hei nimeni on Amanda Stone ja olen juuri täyttänyt 19-vuotta. Olen kotoisin Birgeportista, eli olen henkeen ja vereen kaupunkilais tyttö. Syy miksi muutin tälläiseen junttilaan (ei pahalla) ovat vanhempani. Isäni ja äitini ovat molemmat kuuluisia lakimiehiä, joten minäkin olen aika tunnettu Birgeportissa.

Äitini ja isäni olettavat ja haluavat että seuraan heidän jalanjälkiään, mutta en halua lakimieheksi, vaan kokiksi. Toinen syy miksi häippäsin tänne syrjäkylään on se että he halusivat minut avioon jo nyt! Kaiken kruunasi se että avioliitto oli jo järjestetty salaa minulta ja mies jonka kanssa joutuisin menemään naimisiin oli Samuel Titano, kaikkien naisten unelma paitsi minun. Samuel on suosittu ja rikas aloitteleva lakimies. Olemme lapsuuden ''ystäviä'', mutta olen aina inhonnut häntä. Joten pakkasin kamani ja pöllin hieman rahaa isäni lompakosta ja karkasin tänne.

Olen luonteeltani:
- Loistava suutelija
- Perhekeskeinen (Tottakai haluan oman perheen jossain vaiheessa)
- Ruokavirtuoosi (Siksi unelmani on tulla viiden tähden kokiksi)
- Toivoton romantikko
- Huolehtivainen ( Rakastan lapsia vaikka tykkäänkin bilettää)

 Mutta kun pääsin perille, mitä näinkään. Kaksi pikkuista kopperoa, ei ihme että tontti oli niin halpa. Olin mennyt ostamaan vanhan vajan ja ulkovessan.
Onneksi sentään vajaa oli remontoitu joten sielä oli toimiva jääkaappi ja wc-kopissa toimiva vessa ja lavuaari.
 Päätin napata taksin, ja ei kestänyt kuin ehkä minuutti niin istuin jo taksin penkillä. >>Birgeportissa taksin saaminen olisi kestänyt ikuisuuden<< Ajattelin. ''Minne matka?'' kysyi pipo päinen taksi kuski. ''Tämän kaupungin hienoimpaan ravintolaan'' vastasin päättäväisenä.
                                                                                  ***
Hetken päästä olin saapunnut keskustaan. Missään ei näkynyt ristin sielua. >>Ihan kuin länkkäreitten aavekaupungit<< ajattelin kun katsoin ympärileni.
 Taksi oli jättänyt minut kaupungin hienoimman ravintolan eteen. ''Laukkaava laama'' luin kyltistä.
Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja astuin ovista sisään. Olin tullut tänne hankkimaan itselleni töitä koska rahat olivat muutenkin vähissä. Työhaastattelu oli nopeasti ohi ja sain heti työpaikan, kylläkin tiskaajana eikä palkkakaan ollut kuin 25-simelonia tunnilta, mutta sen oli pakko kelvata jos halusin jonain päivänä tulla mestari kokiksi.
 Huomasin ravintolaa vastapäätä kirjaston jossa oli sekoitus modernia ja vanhaa. Niinpä päätin lähteä tutkimaan kirjaston tarjontaa.
 Löysin modernista lisä-siivestä tietokoneita >>Mahtavaa, en olekkaan päässyt katsomaan Simbookia  ja täällä koneitten käyttö on näköjään ilmaista<< ajattelin istuessani tuolille.
 Käynnistin koneen ja tarkistin sähköpostin ja Simbookkini kunnes eräs mainos osui silmääni. ''Tapaa unelmiesi mies jo tänään osoiteessa www.AppaloosaDate.Sim '' >>No voihan sitä kokeilla...<< ajattelin ja klikkasin linkkiä.
 Painoin ''Rekistöröidy nyt'' nappia ja kirjoitin nimimerkikseni Am_Girl94. Täytin myös tietoni ja harrastukseni ym. Pian käyttäjätunnukseni oli valmis ja laitoin Simbookin kautta parhaalle kaverilleni Beckalle viestiä.
''Moi hany mites siellä?'' kului hetki ennenkuin Becka vastasi.
''MIHIN SÄ OOT KADONNU SUN VANHEMMAT ON HUOLESTA SEKASIN!'' Mietin hetken mitä vastata ennenkuin kirjoitin.
''Ei hätää mul on työpaikka ja katto päänpääl joten kaikki on hyvin, mut en aijo palata vanhempieni luo, en enää ikinä!''  huomasin että Becka kirjoitti vastausta mutta en jäänyt odottamaan vaan kirjauduin ulos Simbookista ja sammutin koneen.

 Päätin tutkailla kirjaston kirjatarjontaa ja löysinkin yhdestä hyllystä mielenkiintoisia, ruuanlaittoon liittyviä opuksia. Otin yhden joka oli suunnattu aloittelijoille kuten minä.
 Suuntasin hyllyn takana olevalle vanhalle siniselle sohvalle ja aloin lukea kirjaa. Kirjassa kerrottiin mausteiden ja eri ruokalajejen historasta. >>En tiennyt että suolaa voi käyttää liikaakin<<
 Huomasin että vastapäiselle sohvalle istahti varmaankin ikäiseni nainen lukemaan kirjaa nimeltä ''Zombit söivät kasvini'' >>Kamala asukokonaisuus ja nuo meikit. No eipä minulla ole varaa olla valikoiva ''ystävien'' suhteen<< ajattelin ja vedin henkeä.
 Nousin ylös ja kävelin varmoin askelin tuon naisen luo. ''Hei olen Amanda Stones muutin juuri tänne'' esittelin itseni hymy huulilla. Nainen laski kirjan kädestään pöydälle ja kätteli minua. ''Heippa vaan minä olen Vallari Chandra hauska tutustua''
 Kerroin tilanteestani ja uudesta työstäni, kuulostin varmaan tosi tylsältä ja masentavalta tyypiltä kun angstasin puoli tuntemattomalle simille.
 Vallarista sain sen verran irti että hän työskenteli kaupungin kylpylässä. ''Onko täällä kylpylä?'' kysyin ihmeissäni. ''Tottakai on, tule vain käymään rohkeasti joskus'' Vallari sanoi hymyillen.
 Vallarin oli kuitenkin mentävä pian, joten minä menin takaisin koneelle en malttanut olla katsomatta olinko saanut uusia viestejä deitti palstalta jonne loin aijemmin tänään tunnuksen. Valitettavasti kukaan miehistä jolle olin lähettänyt viestiä ei ollut vastannut.
 Päätin seuraavaksi mennä katsastamaan rannan, olihan sentään kesä ja minä rakastan rannalla olemista. Tilasin taksin ja pian juoksin hiekalla.
 Rannalta löysin mielenkiintoisen miehen joka luokse menin juttelemaan. ''Hei olen Amanda Stone muutin vasta tänne'' sanoin toivoen etten kuulosta ylipirteältä. ''Moi vaan, hauska tutustua. Minun nimeni on Booker Singleton''
 Juttelimme pitkän tovin. Booker kertoi että hän oli odottanut deittiään mutta tämä ei koskaan saapunut. Ihmettelin sitä kovasti, koska Booker oli todella karismaattinen mies.
Vasta kun aurinko laski tajusin mitä kello oli. Vaihdoimmne puhelinumeroita ja tilasin taksin. Yllätyksekseni huomasin että taksi kuski oli sama kuin ajemmin aamulla. ''Hei ihan vinkkinä, Bookeria ei kannata deittaila'' taksikuski sanoi. ''Ei me millään deitillä oltu'' sanoin pikaisesti. ''Miten niin?'' kysyin vielä perään. ''Tuo jätkä on ollut jokaisen tämän kaupungin naisen sängyssä, usko kun sanon nimimerkillä kokemusta on''
  Kun pääsin kotiin mietin mitä olin kuullut oliko asia todella näin? Mutta ei sen väliä. Otin salaattia ja oliiviöljyä jääkaapista ja aloin valmistaa illallista.
 >>Ai että rakastan kokkaamista<< ajattelin kun pilkoin vihanneksia. Aijoin tehdä syksynsalaattia.
 Pian istuin syömässä salaattiani pienen pöytäni ääressä.
 Sitten oli pestävä astiat, koska ei minulla ollut astianpesukonetta.
 Kun olin saanut kaiken valmiiksi, pääsin vihdoin nukkumaan. Otin makuupussini ja kömmin sen sisään. ''Pakko hankkia pian sänky'' mutisin.
                                                                             ***
 Heräsin auringon pieniin säteisiin jotka tulivat mökin pienistä ikkunoista. Haukottelin ja venyttelin tullessani pois makuupussistani.
 Kipitin jääkaapille ja aloitin vohveleiden valmistamisen. ''Sekoitan mä taikinaa dipa daa'' laulelin.
Kun olin pukenut ja syönyt, lähdin pienelle aamukävelellylle. Työt alkaisi tänään, mutta vasta iltapäivällä. >>Totunkohan koskaan maalaiselämään?<<
                                                                              ***
No niin, tässä on siis uusi legacyni. ^_^ Itse olen tykästynyt Amandaan jo tosi paljon ja en malta odottaa että pääsen pelailemaan. Mitä pidätte Amandasta ja tämän taustoista? Jäättekö seuraamaan Stonejen suvun vilkasta elämää? Ja ennenkaikkea tottuuko kaupunkilaistyttö koskaan maalaiselämään?
Risut ja Ruusut tuonne kommentteihin tai Chat boxsiin =)

T: Sanju ja Amanda