Sims 4 tarina?

Hei kaikki hauaisin tänään kysyä teidän mielipidettä.. Eli mulla on todella vähän inspiraatiota tällä hetkellä kirjoittaa Stoneja.

Johtunee varmaan siitä että pelion niin ihdas ja koska mulla ei ole modeja ynm niin lavastaminenkaan ei onnistu. Mutta mä hankin tussa viikko sitten Sims 4 (Vaikka vannoin etten ikinä hanki sitä) ja se pyörii minun koneellani kuin unelma. Kaiken liäksi minä pystyn/opin lataamaan ladattuja/modeja josta olen todella iloinen. (Hiukset ei kyllä jostain syystä toimi) Eli takaisin asiaan eli kiinstaisiko teitä lukea jos rustaisin jonkilaisen Sims 4 tarinan teille? (ihan kokeiluna ensiksi) Mä uskon että vaihtelu voisi virkistää mun aivojani ja ehkä sitten myöhemmin sasin Stoneja kirjoitettua?

Mulla tuli toissa yönä sellanen kauhee ispiraatio Sims 4 tarinaa kohtaan. Sit en saanukkaa enään unta kun aloin miettiä kaikkea :D En tiedä teenkö Legacy challangen vai jotain muuta mutta aloittaja simin/päähenkilön tausta olis jo suunilleen mietittynä.

Modeja mulla löytyy suunilleen nämä:   (toistaiseksi)

- Teen and YA Romance
-  MC Command Center

Harkitsen myös lataavani sensurin poiston.. (Mun päätavoite on aina tehdä tarinasta/pelistäni mahdollisimman realistisen. Mitä Modeja teillä on pelissänne/mitä suosittelette?

T: Sanju :)

P.s Omistan tällä hetkellä vain peruspelin (heti kun saan rahaa duunipäivään ostan sen)
P.ss Voitte myös kommentoida asiaa boxin kautta :))

14- Katsaus menneisyyteen

                                                                           ***

 Tässä heti alkuun Calvinin uusi tyyli. Calvinista tuli vanhus viime osassa, vaikka Calvinin olisi pitänyt kasvaa aikuiseksi. (varmaankin joku bugi) joten nuorensin Calvinin aikuiseksi. (kyllähän tässä tapauksessa koodeja saa käyttää?)
                                                                        ***

Olin jo kauan miettinyt millon olisi hyvä hetki kertoa totuus menneisyydestäni ja siitä miten päädyin tänne, joten eräänä iltana pyysin Calvinia että voisimme jutella kahdenkesken. Saavuimme kaupungin ainoaan ravintolaan, joka oli myös työpaikkani. ''Calvin, olenhan kertonut joskus miksi tulin tänne?'' kysyin mieheltäni. '' Eikö se ollut se pakkoavioliitto juttu?'' Calvin kysyi ihmeissään. ''Se oli vale.. Kerron sinulle nyt totuuden..'' sanon ja huokaisen ja alan kertoa menneisyydestäni.
                                                                  ***
Menneessä:

 Makoilin jälleen kerran altaalla parhaiden ystävieni seurassa. Minun nimeni on Amanda Marinez ja olen Bridgeportin rikkaimpia simejä. Vanhempani omistavat suurimman osan kaupungista ja ovat molemmat bisness alalla. Olen tottunut helppoon elämään en juuri tee muuta kun loikoilen altaalla ystävien kanssa ja biletän. Radiosta soi kaikista trendikkäimmät kappaleet kun Minä, Anne ja Irine otamme aurinkoa terassilla.

 Käänyn Irineä päin ''Mihin mennään illalla?'' kysyn mietteliäästi. ''Ihan sama mulle'' Irine vastaa puoliunessa.

''Käviskö Välkkylä se on niin IN paikka ja muutenkin tekis mieli tanssia'' Anne kommentoi. ''Okei se on sitten sovittu'' sanon ja nousen ylös ja lähdn sisälle.

Saanko esitellä äitini ja isäni joiden elämässä ei ole oikeen muuta sisältöä kuin työn tekeminen..

 ''Teitä ei varmaan haittaa jos lähen ulos tyttöjen kanssa illalla'' kysyn, mutta en odota vastsusta, koska heitä ei kuitenkaan kiinnosta.

 Kävelen portaat ylös huoneeseeni kyllästyneenä.
                                                                     ***

Muutaman tunnin kuluttua olen valmis lähtemään. Mekit ovat hyvin ja näytän TÄYDELLISELTÄ! Mitä nyt odottaa kaumpungin poikamangneetilta.

Hipisin ulos omasta kylpyhuoneestani joka sijaitsee makuhuoneessani joka on parvella joten näen alas olohuoneseen huoneestani. Pysähdyn kuuntelemaan vanhempieni kinastelua en kuule kauhean tarkkaan mistä he riitelevät mutta erotan tiettyjä sanoja.. ''HITTTO JERRY TAJUATKO MITÄ OLET TEHNYT?!'' äitini hutaa.. ''RAUHOITU EI OLE MITÄÄN HÄTÄÄ, OLEN HOITANUT KAIKEN MEILLÄ EI OLE VAARAA JÄÄDÄ KIINNI!''

 >>Mitä hittoa on tekeillä? No ei kuulu mulle<< ajattelen ja pöllin hieman rahaa vanhemmiltani. Otan vaihtovatteet ihan varmuuden vuoksi ja lähden yöelämän ihmeelliseen mailmaan..
                                                                      ***

 Pian tapaan tytöt Välkkylän aulassa. Annella on sininen moderni mekko kun taas Irinellä on samaa mallia oleva mekko kun minulla, mutta se ei haittaa.

 Marssin pokkana VIP- alueelle olen niin tunnettu ettei minulle kannata ryppyillä.

 >>>Vihaan työtäni joudun palvelemaan noita samperin kakaroita<<< baarimiko ajatteli nyrpeä ilme kasvoillaan.

Heti ensimmäisenä piti tietty tilata drinkit. Anne ja minä otimme kunnon kulauksen, kun Irine taas sanoi että hän pysyisi kuivana tämän illan.

Kun olimme juonut, valtasimme tanssilattian. Oli mukavaa tanssia vaihteeksi. Iltamme meni siinä kun Anne ja minä joimme, varsinkin Anne, ja tietty tanssimme.

Anne todellakin oli juonut mukavasti koska tuo hyppäsi baaritiskille tanssimaan.. ''OU BABYYY SUA RAKAASTAAN'' Anne lauloi ei mitään kaunista kuultavaa..

 ''Tuota, en haluiasi olla ilonpilaaja, mutta meidän pitäs varmaan raahata Anne kotiin...''

 ''Jep mäkin oon juonut vähän liikaa'' vastasin..

 Olin tullut taksilla kotiin sen jälkeen kun Irine ja minä olimme vieneet Annen turvallisesti kotiin. Kävelin rappusia ylös haukottellen.

 Kun astuin sisään asuntoon kohtasin järkyttävän näyn, tuntui kuin aika olisi pysähtynyt...

 Vahempani makasivat elottomina lattialla verilammikossa! En voinut uskoa sitä todeksi..

 Kyyneleet alkoivat valua ja aloin itkemään järkyttyneenä. En tiennyt mitä tehdä..

 En voinut jäädä taloon enään hetkeksikään. Minua pelotti, joten lähdin vain juoksemaan pakokauhun vallassa  ilman määränpäätä.

 En tiedä kuinka kauuan olin juossut, mutta se tuntui ainakin kymmeniltä kilometreiltä jaloissani. Näin pienen puiston ja päätin levätä hetken istumalla puistonpenkille. Nyt vasta huomasin että ilma oli surkea ja satoi rankasti. >>Jippi jee tääkin vielä<< ajattelin.

 En pystynyt pitämään silmiäni enään auki, jotein kävin makuulleni penkille ja nukahdin samantien.
                                                                        ***

 En tiedä kuinka kauan olin nukkunut mutta kun heräsin oli jo valoisaa. Pian muistin miten olin päätynyt tähän pieneen puistoon ja mitä oli tapahtunut. Kylmät väreet ja pelko palasivat ja päätin että minun on tehtävä jotain.

 Ensiksi minun on luotava itselleni uusi tyyli jotta kukaan ei tunnistaisi minua. Otin taksin lähimmäiseltä taksitolpalta ja käskin ajamaan salongille.

 Maksoin kuskille ja astelin sisälle salonkiin. Näin heti sisäänkäynnillä stailaajan ja varasin tuolta ajan itselleni. ''Hei voisitteko millään ottaa minut nyt heti, minulla on todella kiire'' kysäisin naiselta jolla oli maantien väriset sotkuiset hiukset. ''Tottakai muru, miten voin auttaa?'' nainen kysyi ja aloin selittää minkälaista tyyliä olin ajatellut.

 Astelimme muutaman huoneen läpi kunnes saavuimme oikeaan huoneeseen. Istahdin korokkeelle ja katsoin itseäni peilistä kun stailaaja tutkiskeli ja mittaili. ''Haluat siis täydellisen vastakohdan itsestäsi?'' tuo kysyi minulta vielä varmistukseksi, ja minä nyökkäsin.

 Kului muutama tuni  ennenkuin minä olin valmis. Hiukseni pantiin uuteen uskoon kun luonnollinen värini palautettiin. Olin aina inhonnut punaisia hiuksia joten jo pienestä pitäen olin värjännyt ne kaikkiin mahdollisiin muihin väreihin. Tyylinikin oli vaihtunut. En ollut enään se kaupungin biletyttö, vaan klassinen naapurintyttö. Kiitin ja annoin runsaasti tippiä ja suuntasin kaupungintalolle.

 Siinä vaiheesaa kun saavuin keskustaan oli alkanut sataa vettä jälleen kerran. Astuin tuon ison rakennuksen ovista sisään ajatellen että kohta en olisi enään minä. Tässä isossa talossa sijaitsee kaupungintalon lisäksi sotilastukikohta ja poliisiasema.

 Kun astuin tuosta talosta pois muutamien tuntien kuluttua oli jo pimeää. Menneeseen ei ollut enään paluuta sillä en ollut enään Amanda Marinez vaan Amanda Stone. Olin vaihtanut sukunimeni Stoneksi koska se on niin yleinen ja TYLSÄ ettei kukaa tajuiasi että se olen minä. Otin puhelimeni taskustani ja tarkistin mikä kaupunki on kaikista kauimpana Bridgeportista. Silmiini osui maalaiskaupunki nimeltä Appaloosa Plains, jossa oli vieläpä tonttikin myytävänä suht edullisesti. Tartuin heti tarjoukseen ja pian tontti oli minun.

Pian katselin kun kotikaupunkini jäi taakseni kun suuntasin kohti Appaloosa Plainssia.

                                                                         ***

Nykyhetkessä:

 Heti kun olin lopettanut tarinani Calvin otti käsistäni kiinni. ''Tuohan on hirveätä...'' mieheni sanoi järkyttyneenä. ''Miksi et kertonut minulle ?'' tuo kysyy minulta heti perään. ''Pel..pelkäsin että jätät minut koska minulla on niin synkkä menneisyys enkä tiedä voimmeko mekin olla vaarassa..'' vastaan melkein kuiskaten

Uskallan vihdoin kohottaa katseeni ja katson Calvinia silmiin peläten vastausta mutta yllätyksekseni Calvin sanoo hymyillen ''En tietenkään, suojelen sinua ikuisesti, rakastan sinua'' se sana saa kyyneleet nousemaan silmiini ja sanon hennolla äänellä ''Rakastan sinua Calvin''. Olen niin iloinen että sain mailman parhaan ihmisen miehekseni..

                                                                      ****

VIHDOIN SAIN TÄN OSAN TEHTYÄ! Järkytyin kun tajusin että Stonet täyttää Marraskuussa 3-vuotta! En edes ole saanut tätä legacya edes kolmanteen polveen (surkein legacyn kirjoittaja IKINÄ) Mä olen aika ylpeä itestäni että sain lavastettua ton Amandan menneisyyden suht ok ilman poseja.. (SE OLI TUSKAA!) Mutta mitä mieltä olitte? Pahoittelen jos tää tekstin laatu on täyttä paskaa kipeenä kun kirjoittaa.. 

Risut ja ruusut joko kommentteihin tai Cboxiin :)

 Sitten vielä pari kysymystä johon toivoisin että vastaatte.

Miten asennetaan Sims tallennuksien varmuuskopiot toiselle koneelle? 

(mulla on siis tikulla noi Saves, Dawnloads, Libray ynm kansiot)

Millä teette sukupuunne teidän legacyihin?

kiitos ja kumarrus terveisin Sanju ja Amanda! :)

TIEDOTUS!

Anteeksi ettei minusta ole kuulunut yhtään mitään itseäkin ottaa päähän että en ole saanut uutta osaa kehiin ja on jo kulunut kolme kuukkautta ilman uutta osaa. (näin menetät lukiasi OY) Olen saanut inspiraatiota a aluaisin alkaa tekemään utta osaa mutta valitettavasti se ei tällä hetkellä onnistu. Minulle tehtiin iso leikkaus (skolioosi) noin kolme viikkoa sitten ja kotiuduin noin viikko sitten. Istuminen on hankalaa enkä esimerkiksi pääse ylös sängystä itse. En siis voi istua kauhean kauan koneella ilman että selkääni sattuu (ja muihin lihaksiini) tai että minua alkaa huimata/voin pahoin niinkin on käynyt. Asiaaei auta yhtään kun jalkanikaan ei toimi (jos en ole jo maininnut olen liikuntarajoittinen) yritän kuntoutua mahdollisimman pian koska muutenkin tulee ihan hirveä kiire koulun suhteen. (olen 9-luokalla) Toivottavasti joku vielä lukee Stoneaja ja lukee tätä postausta. Toivottavasti ymmärrätte ja toivon että saan itseni pian siihen kuntoon että voin pelata Simssiä. ^.^

T: Sanju

P.s Sory Ben fanit mutta Beasta tulee perijä koska mulla on juoni valmiina ;)

13- Kasvukipuja

                                                                             ***

 ''Onkohan tämä nyt ihan hyvä idea?'' kysyin Calvinilta huolissani. ''Kyllä he pärjäävät muutaman päivän ilman meitä'' hän vastaa. ''Mutta kaksosetkin ovat niin pieniä ja....'' Calvin keskeyttää minut ja sanoo ''Älä huoli'' Calvin kuiskaa minulle. Me olimme voittaneet Calvinin kanssa matkan joka kestäisi muutaman päivän. Tämä oli meille vähän kuin ''kuherrus kuukausi'' koska meillä ei ollut varaa silloin häämatkalle kun menimme naimisiin. >>Toivottavasti Bea pärjää...<< mietin istuessani taksissa.

Bea kertoo:

 Olin todella iloinen että olin saanut pikkusiskon. Aina kun Bienca oli hereillä leikin hänen kanssaan tietty huomioin myös Brandonia mutta rakastin tätä vaaleanpunaista nyyttiä.

 Bart ja Ben pärjäsivät hyvin kahdestaan. Bart vietti aikaa tietokoneella ja Ben luki krjoja sohvalla.

 Nyt kun äiti ei ollut kokkaamassa niin poikien piti tyytyä siihen mitä jääkaapista löytyy Ben kylläkin söi innoissaan jäätelöä suoraan purkista.

 En ollu kauhean hyvä kokki joten tein lounaaksi syksynsalaattia. Se oli ainoa resepti mitä muistin köksän tunneilta ja se oli nopea valmstaa.

 '' BEN, BART TULKAA SYÖMÄÄN!'' Huusin pojille ja pian me kaikki söimme salaattia ruokapöydän ääressä. ''Söitkö jo?'' kysyin ihmeissäni Beniltä joka oli juuri nousemassa ruokapöydästä ''Joo'' kuulin Benin sanovan ja pian tuo olikin lähtenyt omaan huoneeseensa.

 Bart päätti leikkiä ruokapöydän ääressä kuningasta muistan hyvin kun pienenä leikin samalla tavalla prinsessaa.

 Ei kulunut pitkään ennenkuin minua tarvittiin taas lastenhuoneessa. Brandon oli hereillä ja tarvitsi vaipanvaihdon.

 Vihdoin ja viimein pääsin nukkumaan >>Huh mikä päivä ja huomenna on kouluakin...<< ajattelin.
                                                                      ***

 Vihdoin ja viimein saimme toisen kylpyhuoneen. Meitä oli talossa kuitenkin 7-simiä.

 Vaikka olin vastuussa kaksosista oli minun kuitenkin käytävä koulua niinpä tilasimme joka päivä lastenhoitajan paikalle kun olimme koulussa
                                                                          ***

 >>Tämä siis on HÄNEN talonsa<< tuo tummaihoinen tyttö mietti kun astui sisään taloon. ''Ihan kiva talo ei uskoisi että HÄN asuisi täälä'' tyttö tokaisi mutta nyt ei ollut sen aika hän oli onnistunut sulautumaan Stonejen elämään lastenhoitajana eikä aikonut pilta sitä.

 Tyttö asteli sisään lastenhuoneeseen ja otti Brandonin kehdosta ''Olette te niin suloisia harmi että pikku perheenne pitää tuhota'' tuo kuiskasi ilkikurisesti hymyillen pojan korvaan.
>>Vihdoinkin olemme päässeet hänen jäljilleen...Isä<< tyttö ajatteli.
                                                                       ***
Ben kertoo:

 Istuin olohuoneessa odottamassa sillä äiti ja isä tulisivat kotiin näillä minuuteilla. Tänään oli myös syntymäpäiväni ja kasvaisin Teini-ikäiseksi.

 Olin katkera koska kukaan ei juhlinut minun syntymäpäivääni vain kaksosista välitettiin.  >>En ikinä tule pitämään lapsista en ikinä enään<< ajattelin ja näin minusta tuli lasten vastainen.

Amanda kertoo:

 Uuden kylpyhuoneen lisäksi lasten huonettakin oli remontoitu. Tilaa oli paljon enemmän ja leikkikehäkin mahtui huoneeseen. Huoneen teema oli edelleen vihreä niinkuin muittenkin huoneiden tässän talossa. Olin vasta nyt tullut ajatelleeksi miksi sisustimme huoneet vhreäksi kun oma lempivärini on punainen...

 Heti kun tulimme kotiin menimme katsomaan kaksosia. Minä otin Biencan syliini kun Calvin taas hoiti Brandonin.

 Kiiruhdin keittiöön heti sen jälkeen kun olin hoitanut Biencan. Oli ihana taas päästä kokkaamaan vaikka olihan ihan kivaa istua joka ilta ravintolassakin.
                                                                                ***

 Vielä samana iltana oli kaksosten syntymäpäivät. Bienca oli perinyt Calvinin hiustenvärin kun Brandon taa oli perinyt punertavat hiuksensa minulta.

 Yhtäkkiä muistin että myös minulla ja Calvinilla on tänään syntymäpäivät.

Nyt kun olin keski-ikäinen Sim halusin keskittyä vihdoin uraani ja toteuttaa elämän tavoitteeni. Seuraavaksi oli Calivin vuoro kasvaa..
                                                                        ***

Mä olen varmaan mailman laiskin kirjoittja ja osien julkaisia. Ette tiedäkkään kuinka iloinen olen että joku oikeasti lukee tätä legacya vaikka osia ei tulekkaan kovin tiheästi ja toivon että jaksatte tulevaisuudessakin tätä lukea. Minun pelissäni on varmaan jokin bugi koska ennen matkaa Calvin oli nuori aikuinen ja nyt se kasvaa vanhukseksi? Olen päätynyt siihen tulokseen että stailaan Calvinin näyttämään aikuis-similtä (värjäämällä tukan ynm) ja kiitos tämän bugin voin hyödyntää sitä tarinassani eli leikitään että Calvin on keski-ikäinen ;)
Noniin draamaa mitä tuo tyttö haluaa Amandalta ja miksi Stoneja vainotaan? Saatte itse arvata. ;)

Toinen asia jota haluaisin kysyä on se että voinko käyttää koodeja tarinassani (en mitään tarpeiden täyttämiseen/rahakoodia) koska jos haluan draamaa aikaiseksi mun pitää ehkä käyttää koodeja (vanhentaa simejä ynm) mitä mieltä olette mulla tulee hieman huono omatunto mutta koska tää on loppujen lopuksi lavastamista/tarinan tekoa varten eikä pelin helpottamista niin kai se on ok?

Kysymys: Miksi Stoneja vainotaan?

Risut ja ruusut kommentteihin tai Cboxsiin :)

T: Sanju ja Amanda
P.s Anteeksi kun osa on hieman tylsä ja aikahyppyjä/kertoja vaihtuu usein tässä osassa. :/

P.ss Viime osan kommentteihin olitte pyytämään katsastamaan omanne olisin mielelläni tehnyt niin mutta en löytänyt tarinoitanne :/ Eli laittaisitteko linkin jatkossa tarinaanne ;)